Kohta seitsemänvuotias


Nuorimmaiseni täyttää kohta 7 -vuotta!

Tuskin muistan enää aikaa, kun hän oli vauva, mutta silti mielessäni hän on minulle vielä pieni ja pienin. Nuorimmaisesta on jotenkin vaikein päästää irti, koska tietää, ettei uusia vauvoja meidän perheeseen enää tule. Mutta älkää pelätkö, en ole lellinyt häntä ihan pilalle. Hän on reipas ja omatoiminen. Tänään juuri sain kuulla, että eskarissa on mennyt hienosti ja hän on valmis aloittamaan koulun syksyllä. Kävimme myös tutustumassa kouluun ja näimme ensimmäistä kertaa opettajan ja tulevat luokkakaverit. On se jännää ja jotenkin itsestä tuntuu niin haikealta, kun yksi elämänvaihe päättyy ja toinen alkaa. Muutama viikko enää eskaria jäljellä! Eikä! Onko se nyt loppu!

Innoissaan hän kuitenkin siellä koulussa teki tehtäviä muiden pienten koulukavereiden keskellä ja oli niin hyvällä tuulella koko lopuillan. Koulun aloitus tuli hänelle konkreettisemmaksi tämän päivän vierailun ansiosta. Kaikki opettajan kotiin antamat tehtävät oli tehty siinä paikassa ja lopuksi hyppeli terassilla Robinin tahtiin, eriparikengät jalassa. Heh.

Mutta ennen koulun alkua, vietämme pitkän kesäloman ja nautimme kesästä ja kärpäsistä!
Ilon aihetta lisää myös jännittävä odotus, sillä ensi sunnuntaina vietämme neidin kaverisynttäreitä. Teemana on neidin niin rakastama My littele Pony. Niin tärkeänä kirjoitteli kutsuja ystävilleen ja laskee päiviä juhlien alkuun.

Greengate kassiin olen kerännyt kaikenlaista kivaa synttäreitä varten. Katsotaan minkälaiset koristukset ja kattaukset saadaan aikaan. Lisää synttäreistä sitten juhlien jälkeen.










Ei kommentteja