Vierailulla


Teimme pienen lomamatkan minun kotiseudulleni.
Pieni kylä, jossa on oma tunnelmansa, kaupassa saa osakseen tervehdyksiä ja 
ihan kaikkia en muista tunteneeni, mutta se kuuluu tapoihin täällä pienessä kylässä.
Kuin yhtä suurta perhettä. : )

Muistot nuoruuteen palaa aina mieleeni siellä käydessäni.
Välimatkat ja rakennukset tuntuvat niin pieniltä ,kun taas lapsena ne tuntuivat valtavilta. Kuinka lähimpään kaupunkiin satunnainen käynti oli yhtä juhlaa ja se tuntui suurelta, jopa mahdottomalta paikalta.: )
Sieltä pienestä kylästä minäkin sitten lähdin maailmalle reippaana 16 -vuotiaana.
Ensin vähän lähemmäs ja sitten ihan Helsinkiin asti.
Takaisin Etelä-pohjanmaalle palasin sitten jo kolmen lapsen äitinä 2000 -luvun alussa.
Reissulla kävimme haudoilla ja tapasin lapsuuden ystävänkin perheineen.
Oli taas mukava rupatella ja huomata kuinka lapsemme ovat taas kasvaneet.

Olen aina pitänyt ystävyyssuhteita tärkeinä, enkä ole koskaan niistä luopunut, saati unohtanut.
Sillä elämässä tulee hetkiä, kun ystävän tuki ja läsnäolo on parasta mitä olla saattaa.
Niin tärkeitä, vaikka kuinka tuntuisi, että heitä ei millään ehdi nähdä tai hetkeä puhelimessa rupatella.
Se hetki on vain välillä otettava. 

Harmillisen kiireseksi ihmisten elämä on kyllä mennyt.
Yrittäkää löytää hetki myös ystävyydelle!

Tulen näyttämään teille myös kuvia muiden kodeista, joissa vierailen. Luvan olen tietysti kysynyt kuvien julkaisemiseen.  Käyn mielelläni muiden kodeissa ja saan niistä inspiraatiota ja toivon jakavani niitä myös teille. Tässä vähän värikkäämpää tunnelmaa näiden valkoisten kotien rinnalle.



 Kaunis kiviseinä on saanut lintukokoelman koristamaan sitä.
Oikein hauska ja erilainen ratkaisu.




 Näihin tunnelmiin toivotan oikein hyvää alkavaa vuotta teille kaikille!



Ei kommentteja