Pieniä kodin yksityiskohtia


Heippa taas, viime viikko vierähti kuopuksen koulun aloittamishuumassa ja tänään tämä reipas ekaluokkalainen sai jo mennä palan matkaa yksin kouluun. Toki jäin puskan taakse kyttäämään (heh), että kuinka se sujuu, kun piti tiekin ylittää, mutta hyvinhän se meni. Ääh, miten vaikea on vielä luottaa ekaluokkalaiseen, joka ei vielä ole yksin liikenteessä mennyt. Tyttö on kyllä reipas, viikonloppuna totesi rakastavansa koulua ja koko sunnuntain valmistautui seuraavaan koulupäivään. Herätys oli asetettu jo sata kertaa ja varmistettu, että kaikki tavarat on mukana. Kuinkahan kauan tätä onnea jatkuu. Heh..





Jotenkin ilma on tuntunut kovin syksyiseltä ja olenpa minäkin kaivanut kynttilät sekä villasukat kaappien uumenista. Joitain syksyisiä värejäkin on kotiin ilmaantunut kuin varkain. Pilkahdus oranssia näkyy muutamassa taulussa olohuoneen puolella. Pikku hiljaa alkaa syksy valtamaan ajatuksia ja näin sisustustuskin muuttuu syksyisemmäksi ja tekee mieli tehdä omaa pesää ja ottaa esille kaikenlaista lämmintä ja pehmoista. Terassia olen purkanut kesäjutuista haikein mielin, hei hei harsoverhot, riisivarjostimet, pieni soljuva vesiputous  .. nähdään taas ensi kesänä!





Rakastan pieniä yksityiskohtia ja huomioni kiinnittyy usein juuri niihin. Kuten kukkaruukun rosoinen pinta, yksinkertaisen vaatteen kaunis nappi tai vaikkapa inspiroivia asetelma, materiaaleista ja muodoista puhumattakaan. Mielellään myös otan kuvia visuaalisesti kauniista asioista. Kameran kanssa täytyy tehdä retkiä luontoon ja ihan omaan kotiinkin.




Esittelen myös teille minun pienen DIY juttuni, kun kyllästyin kuljettamaan Buranaa laukkuni sivutaskussa ja tuunasin niille pienen soman purkin. Heh.. Kaapista löytyi pieni marmeladipurkki, jonka korkin putsasin huolellisesti ja sprymaalasin mustaksi. Sivuun vielä etiketti Dc-fixistä ja soma purkki oli valmis. Vielä täytyisi ostaa ohutkärkinen kynä, jolla voisi kirjoittaa etikettiin jotain nasevaa. Eikös olekin söpö?

Hauskaa ja inspiroivaa viikkoa!
Marika



1 kommentti

  1. Voi muistan tuon ajan , kun meidän tytär aloitti koulun...kyllä äitiä jännitti ja pelotti, mutta tytär tykkäsi..:)

    VastaaPoista